LoL

Oon nyt pelannu yli puoli vuotta League of Legendsiä sellaisessa teinipoikaporukassa (16-18-vuotiaita, jotkut harvat on ~ 20v.), johon päädyin jokusen mutkan kautta (yksi heistä on kaverin kaveri tai serkku tai joku). On ollut jotenkin hassua päästä kurkistamaan teinipoikien elämään nyt kun itse on jo ihan muuta kuin teini, virallisesti ainakin. Suurin osa niiden jutuista on sellaisia, joita ei olis tarvinut tietääkään ja toisaalta iso osa keskustelujen aiheista on sellaisia mitä saattoi kuvitellakin; tytöt, mopot/autot, tietokoneet, pelit, jne. Hassua on myös se, että oon muodostunut kohtuullisen suosituksi noiden poikien keskuudessa ja koko ajan laajenee se porukka joiden kanssa olen pelannut ja mut kyllä muistetaan aina. Välillä oikein kiistellään missä porukassa mun pitäis pelata! Ilmeisestikin eivät ole kohdanneet kovinkaan montaa tyttöä joka pelaa kyseistä peliä, vaikka kuvittelen ainakin, että meitä on enemmän kuin uskoisi. Onneksi mua arvostetaan myös pelitaitojeni takia, eikä vain siksi että olen tyttö. Tai ainakin uskon ja toivon niin. :D

Hassua tässä suosiossa on se, että 6-7 vuotta sitten olisin tehnyt vaikka mitä että olisin saanut vastaavanlaista huomiota pojilta, en vain uskaltanut sitä hakea enkä tiennyt miten se edes onnistuisi. Ja nyt saan sitä vain olemalla oma hiukan höpsö itseni. Väittävät vielä, että yksi heistä on muhun kovin ihastunut. Uskon että kyseiset puheet on pääasiassa liioiteltuja, koska en muista edes kauheasti jutelleeni tälle tyypille tai pelanneeni kauheasti hänen kanssaan. Ehkä nämä ihastuksesta irvailijat yrittävät peittää sillä oman tykästymisensä, en tiedä. :D Tilanne on joka tapauksessa hiukan hassu, vaikka onhan se toki myös imartelevaa että miusta pidetään omana itsenäni, ihan sama kuka pitää! Oon tosin huomannut, että en saa ottaa liian vakavasti itteäni, sitä mitä musta puhutaan ja ajatellaan tai mitä itse sanon. Monesti juttujen laatu etenee poluille jotka olis aiemmin saanut mun posket hehkumaan enkä olis ikinä suvainnut että musta puhutaan niin kaksimielisissä ja likaisen tuntuisissa yhteyksissä. Mutta oon vuosien varrella oppinut suhtautumaan itteeni huumorilla, se on ehkä tärkeimpiä asioita mitä oon oppinut.

On kivaa että saa jutella Skypessä lähes päivittäin (tai ainakin silloin kun haluaa) jonkun kanssa näinä aikoina kun livenä ei tule kavereita nähtyä kovin usein. Eipä noi pojat varsinaisia kavereita ole, heitä harvoin kiinnostaa mitä mulle kuuluu, mutta välillä riittää jo se että saa tehdä jotain muiden kanssa ja höpöttää tyhjänpäiväisyyksiä. Eikä mua tota kyseistä peliä huvita yksinänikään pelata.

Lempparihahmojani  League of Legendsistä.

Pieniä iloja

♥ Auringonpaiste - Menen sellaiseen aikaan töihin, että silloin on nyt jo ainakin kuukauden ollut ihan melkein pimeää. Tällä viikolla on sen sijaan ollut jo melko valoisaa ja tänään suorastaan aurinkoista kun lähdin töihin vähän aikaisemmin.
♥ Uusi leveähelmainen talvitakki ja korkosaappaat - Töihin mennessä en nykyään pukeudu mitenkään kummallisesti, joten tuollaiset pienet yksityiskohdat saa tuntemaan olon enemmän omaksi itsekseni kuin ne tylsät arkivaatteet joita nykyään käytän.
♥ Tekstiviestit - Nykyään saan tekstareita oikeastaan vain Ikeasta, joten piristää ihan hurjasti saada viesti joltain kaverilta! (Yksi sellainen voi tosin myös pilata päivän..)
♥ Materiaonnellisuus - Olen sen verta pinnallinen, kuten moni muukin, että shoppailu kyllä piristää. Ei tarvitse ostaa edes mitään suurta ja kallista, vaan jo esim. uusi hiuslakka, huulikiilto ja kauan haluttu suoristusrauta ilahduttaa.
♥ Kun voi ostaa jollekin toiselle jotain - Ostin Minimanista Martille sen lempparihuulirasvaa, joka oli lähikaupasta loppunu ja se joutui tyytymään johonkin kamalaan (ja vain hiukan oli oma lehmä ojassa). :D
♥ Kun viimein voittaa pelin - Muutaman hävityn matsin jälkee voitto tuntuu entistä paremmalta! Etenkin sellainen eeppinen "feedattiin alussa ja oltiin häviöllä ja sitten parin mutkan kautta voitettiinkin"- peli.
♥ Perjantaivapaa - Vaikka vapaapäivät ei periaatteessa ole kivoja, koska niistä ei saa palkkaa, niin kyllä ne ihan rehellisesti sanottuna aina työpäivät voittaa!
♥ Kavereiden viikonloppuvierailu - Ihanaa päästä näkemään taas ihania kavereita! ♥
 

Sekalainen mieteoksennus

Mietteitä ja asioita tältä päivältä mielivaltaisessa järjestyksessä: 
♥       Ärsyttää tehdä virheitä. Mutta ainakin tällä kertaa otin askeleen kohti parannusta ja myönsin sen, joskin vain työkaverille osoitetulla muistilapulla, mutta siltikin.

♥      Kotimatkalla pyöräillessäni ohi meni nuori miekkonen jolla oli tosi kiva tyyli: liituraitahousut, mustavalkoiset spectator-kengät, semmoinen news-boy-lippis ja harmaakuviollinen hiukan pidempi villakangastakki. Olisin halunnut pyöräillä sen vierelle ja kommentoida sen tyyliä, mutta en sitten uskaltanut. Ehkä joskus olen vielä spontaanimpi ja voin tehdä niin.

♥      Ostin Minimanista Toaster Tartseja, koska olivat alennuksesta. Ensimmäinen maistiaiseni kärvähti, eikä se muutenkaan ollut ehkä kovin hyvää. Mutta tulipa kokeiltua.

♥       Minimanissa oli myös ihana teevalikoima! Ostin töihin sitten Muumi-teevalikoiman, jos se vaikka piristäisi päiviä.

♥        Ja sain viimein hankittua heijastimen, joita on muuten ihan yllättävän vaikea löytää jos ei välttämättä halua maksaa viittä euroa Anry Birds-heijastimesta. Se minkä ostin, on maailman tylsin ja tavallisin pyöreä killutin, mutta ehkä nyt näyn paremmin liikenteessä.

♥       Mietin, onkohan blogini nyt jonkinlainen kaverinkorvike, kun naamakkaisia kohtaamisia ihmisten kanssa on nykyään aika vähän.

♥        Taas kävi mielessä, että tekisi vain mieli luovuttaa ja jäädä jonain aamuna sänkyyn peiton alle makaamaan ja unohtaa työt, oppari ja ihmissuhteet. Mutta koskaan en kuitenkaan tee niin, sillä en ole yhtään luovuttajatyyppiä. Onneksi.

♥       Yhtä opparia varten hankkimaani kirjaa lukiessa sain tosi ison innostuksen taas siihen, että haluaisin olla pukusuunnittelija teatterissa ja/tai elokuvissa! Mitenhän sellaiseen pääsisi..

♥       Tuli aika pönttö olo, kun leikkasin töissä itteni saksilla kämmeneen. Se kirvelee vieläkin.

♥      Tänään päivä ei vain tuntunut yhtään lähtevän käyntiin. Aamulla en saanut opparia eteenpäin juurikaan ja töissä menin kuin koomassa. Koko ajan piti istua alas jumittamaan tai tekemään jotain turhaa kun ajatukset ei vaan pysyny kasassa ja koko ajan väsytti vaikka join teetä.

♥        Ihan kauhea koirakuume taas. Ja nimenomaan laivakoirakuume, aaaa! Tahdon oman pienen mustan pirulaisen. :<

♥        Miksi Riot julkaisee koko ajan uusia champpeja? Miksi ne kaikki on samanlaisia synkkiä ja uhkaavia ja miksei mikään niistä ole kunnon supportti?

Ja loppuun muutama yhtä sekalainen kuva:

Ihana Muumi-teepakkaus!

Sakset putosi pöydältä ja jäivät törröttämään pystyssä lattiasta.
Ja jostain syystä tämä oli hurjan hauskaa. :D

Kuva joka piristi muuten ikävää päivääni. Katsokaa nyt tuon kakaran naamaa, aaww!
 Kuvassa siskon Piitu ja perheen Muusa. Kuvan ottanut äiti.

Sunnuntaifiiliksiä

Tänään on ollut kyllä niin perus sunnuntaifiilis, sellainen kun tekisi mieli vaan käpertyä sänkyyn lukemaan kirjaa tai katsomaan telkkaria ja syömään suklaata. No, eihän sellainen tietenkään onnistu nyt kun pitäisi opparia kirjoittaa. Aamulla (tai klo12:30) heräsinkin siis ahkerana kirjoittelemaan. Harmi vain, että koneella ollessa tulee helposti hairahduttua tekemään jotain ihan muuta kuin kirjoittamaan. Tänään menikin sitten kirjoitteluaikaa osittain pelaamiseen (League of Legends), netti-tv:n katseluun (Arvostele mun illallinen Suomessa) ja hyvän kirjoittelutaustamusiikin etsimiseen. Ja täytyyhän Facebook käydä tarkistamassa koko ajan, jos joku olisi vaikka päivittänyt sinne jotain hurjan hauskaa.

Sain tänään sentään tehtyä jotain fiksuakin opparin kirjoittamisen ohella. Käytiin Martin kanssa kaupassa ostamassa ruokaa (ja pitihän sitä suklaata saada!). Ja sitten tehtiin ruokaa: perunamuusia ja lohta. Pesin myös pyykkiä kun pyykkikaappi ei meinannut mennä kiinni enää.

Martti maustaa kalaa.

Lohi maustettuna.

Perunoita kiehumassa ihanan puhtaalla liedellä. :D

Valmis annos! Oli namia hiukkasen isoista ja sulamattomista suolakiteistä huolimatta. :D

Ja jälkkäriä!

Lisäksi täytynee esitellä eilisen shoppailureissun mieluisimmat ostokset. Vanhat pelikuulokkeeni, jotka olin eBaysta ostanut jollain noin kahdella eurolla, tulivat viimein lähes kahden vuoden palvelun jälkeen tiensä päähän kun joku oli järsinyt niiden mikin johdon melkein poikki. (Oikeasti sen johdon kohtalo on mulle yhä mysteeri.) Siksipä siis oli suuri tarve ostaa uudet, eihän pelaaminen ilman kuulokkeita ja mikkiä ole yhtään kivaa! Olin jo edellisenä iltana katsonut Gigantin sivuilta mitkä kuulokkeet haluan ja Giganttiin suuntasimmekin ensimmäiseksi niitä etsimään. Ensinnäkin koko kaupasta oli hirveän vaikea löytää PC-tarvikkeita, koska neuvoahan ei voi kysyä. Ja kun viimein löysimme oikean hyllyvälin, ei siellä ollutkaan haluamiani kuulokkeita, möh. No, Anttila olikin sitten seuraava kohteemme, sillä tarvitsimme sieltä muutakin, kuten vessaan roskiksen. Ja siellähän niitä kuulokkeita olikin, vieläpä sopivasti alennuksessa (ja samalla hinnalla kuin Gigantin nettisivuilla)!

Creativen Fatal1ty-kuulokkeet, koskapa olen hengenvaarallinen pelaaja!

Lisäksi myöhemmin kauppareissulla käväisimme Lindexissä ja siellä pikkupoikien osastolla silmiin osui ihan mahdottoman hienoja sukkia, miksi niitä on tehty vain pojille! Ja pakkohan mun oli ostaa nämä kun kokojakin oli sopivasti:

Darth Vader sukkia, onko mitään hienompaa! Harmi että dinosukissa ei ollut kokoja..

Noh, nyt täytynee jatkaa taas opparin parissa. Saankohan sitä ikinä valmiiksi, aargh!