lauantai 20. lokakuuta 2012

Näin käy kun mut jättää yksin opparia kirjoittamaan

Tänään olen yrittänyt olla ahkera opparini kanssa ja suunnittelinkin jo eilen, että saisin nukkua hiukkasen pidempään kuin arkena, mutta en kuitenkaan yli puolenpäivän. Koska jostain syystä aamuisin ja aiemmin päivällä motivaatio kirjoittaa on parempi, vaikka illalla olisinkin virkeämpi. Tosi loogista. No, tämähän kusahti jo heti alkuunsa siihen, että joskus hiukan kahdeksan jälkeen aamulla heräsin hämmentävään ääneen joka osoittautui sitten puhelimeni soittoääneksi. Unenpöpperössä sitten tihrustin soittajan nimeä ja hetken päästä tajusin että se on yksi kaverini, joka varmaankin haluaa mut koneelle kanssaan pelaamaan HoMM 3:sta. Kävi jo mielessä, että vain ignoraan koko soiton ja jatkan unia, mutta en sitten kyennyt, koskapa olen niin kiltti. Ja oikeinhan mie arvasin, joten ei siinä sitten oikein auttanut muukaan kuin kampeutua ylös sängystä ja koneelle, kun kerta olin jo herännyt. Pelaaminen oli kyllä ihan mukavata, ei siinä mitään, mutta väsytti vaan ihan pirusti noin viiden tunnin unien jälkeen.

Hieno screenshotti jostain aiemmasta pelistämme. Se yritti hyökätä mun kimppuun,
muttei ihan ylettänytkään,enkä sitten itse oikein välttämättä olisi halunnut olla se hyökkäävä osapuoli.
No, olin kuitenki, se ei pelaa joka pelkää :p
Myöhemmin sain kuin sainkin kirjoitettua ihan hyvin kunnes täytyi lähteä käymään kaupassa kert nälkä kalvoi eikä kaapissa ollut mitään ruokaa (varmaan koska Martti ei ole kotona, se yleensä huolehtii vähän liian hyvin meijän ruokatilanteesta :p). Ja koska en arkena normisti saa/viitsi pukeutua kovin ihmeellisesti töihin, niin päätin nyt ottaa tästä pienestä kauppareissusta kaiken ilon irti ja tälläytyä oikein kunnolla. Pitihän sitä toki lisäksi myös dokumentoida tämä harvinainen tapahtuma joten loppujen lopuksi kauppareissu valmisteluineen venähti aikamoiseksi prosessiksi. No, ei se mitään, ainakin sai ajatukset pois opparista.

Sitten vähän asukuvia:

Hame on Cloudberry Ladyn, paita itsetehty. Hattu on eräältä ystävältä saatu perintöhattu.
Lisäksi kaulassa samaisen ystävän tekemä rusettirintaneula. :3

Loogisesti takkikuva otettu sisällä ja on muuten ihan vino. :D
Tästäkin piti saada kuva kun takki ja huivi mätsää niin kivasti asuun!
Tarkempi kuva pikkusälästä kauniisti mähnäisen vessanpeilin kautta.
Kaupasta kotiin tullessa mietin, että miksihän sitä tuntuu kauhealta tuhlaukselta kun ostaa eri salaattitarpeita noin viidellä-kuudella eurolla, mutta sitten jos kerrankin ostaa irtokarkkia ja siihen käyttää samanverran rahaa, se ei olekaan yhtä haaskausta. :D Kumpiakaan ei siis tule ostettua kovinkaan usein, ainakaan noilla summilla, koska olen vähän huono syömään rehuruokaa ja no.. yksinkertaisesti pihi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti