Näytetään tekstit, joissa on tunniste WoW. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste WoW. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. marraskuuta 2012

Wowittelua

Hoho,  oon nyt pelannu WoWia vissiin toista päivää jokusen tunnin verran ja oon jo levelillä 32! Kiitos pääasiassa kaverini ja refer-a-friend-jutun jonka avulla saa enemmän expiä tai jotai. Alan ehkä pikku hiljaa ymmärtää, että miksi tuo on niin koukuttava peli, vaikka en nyt vielä olekaan kaikkea kokenut, enkä itse ole mitenkään koukuttunut vielä. Mutta on se hauskempaa nyt kuin silloin kun viimeksi pelasin yksin ja jumituin levelille 12 kun kuolin karhujen keskelle enkä enää päässyt sieltä pois. :D Pelaan siis taurendruidilla, jonka nimi on Läikkä, koska se on vaalea jossa on punertavia läikkiä (vaikka ei vaatteiden alta näykään), hihi. :3 Hauskointa tossa druidissa on kyl se, et se voi muuttua mm. karhuksi, kissaksi, hirveksi/kauriiksi ja joksikin ihmeelliseksi merilehmäksi. :D Ja healerina on kiva olla.
http://eu.battle.net/static-render/eu/balnazzar/219/69381083-profilemain.jpg?alt=/wow/static/images/2d/profilemain/race/6-1.jpg
Jännästi itsestään päivittyvä kuva hahmosta!



Toinen uutisoinnin arvoinen asia on se, että nyt mulle taitaa viimein olla tulossa oma ompelukone! Oon tässä viimeset pari vuotta semmoista halunnut, mutta koskaan ei ole ollut varaa ja vasta nyt olen saanut töistä niin paljon säästöön rahaa, että voin sellaisen hankkia. (Jotenkin se tuntuu olevan aika sama saako muutaman satasen enemmän töistä kuin vaikka tuista, kummasti ne rahat jotenki katoaa jonneki yhtä nopeasti.) Harkitsin ihan ikuisuuden erilaisten merkkien ja mallien välillä, enkä tuntunut ikinä osaavan päättää. Etsin koneita netistä, koska kävin kesällä Jyväskylän eräässä ompelukoneliikkeessä ja siellä oli ihan karmea asiakaspalvelu, enkä halua palata sinne ikinä enää, jos sen vain voin välttää. Näin siksi, että pelkään sitä naismyyjää, mutta en myöskään halua tukea heidän käsittämättömän huonoa palveluaan.

Olin jo suunnilleen päätynyt erääseen tietokoneistettuun koneeseen, kunnes päädyin Kone-Minna-nimisen ompelukoneliikkeen nettisivuille, jossa he myyvät myös käytettyjä koneita. Otin sinne yhteyttä, ja sain sieltä tosi hyvää palvelua! Sieltä mulle suositeltiin vastikään liikkeeseen tullutta elektronista Pfaffin Lifestyle-konetta, joka on jo melkein kymmenen vuotta vanha, mutta siihen sai kolmen vuoden takuun eikä hintakaan ollut liian huima. Halusin heti kyseisen koneen, sillä Pfaffin koneesta olin haaveillut, mutta ajattelin että siihen mulla ei oikein ole varaa, kun halusin ostaa koneen juuri nyt, enkä säästää vielä esim. paria kuukautta (haluan ostaa joskus jotain muutaki). Kone tuodaan mulle henk. kohtaisesti kotiovelle (ellei siitä löydy jotain käsittämätöntä vikaa) ja saan kuulemma kaikkea kivaa, kuten neuloja ja lankoja kaupan päälle. ^^ En malttaisi odottaa, että pääsen taas ompelemaan, onkin jo mielessä muutama mekkoprojekti!





torstai 1. marraskuuta 2012

Vähän keskiviikkointoilua

Jee, huomenna on viikon viimeinen työpäivä, koskapa pyysin perjantain vapaaksi (toivon että pomokin muistaa sen vielä) suunnatakseni heti perjantaiaamusta Hämikseen! Tarkoituksena on käydä ensin koululla painamassa vähän kangasta (toivottavasti mun seula on yhä siellä, eikä kukaan ole tuhonnut sitä) joka mun piti tehdä jo vuosi sitten, mutta en silloin ehtinyt/saanut aikaiseksi. Ja illalla sitten alkaakin ropeviikonloppu, se jota olen odottanut niin pitkään! Ihanaa päästä taas ropettamaan, näkemään kavereita ja vähän juhlimaan! Oon niiiin ansainnut sen!

Tässä se mitä aion painaa: siis kallohevosen ja hevosen kalloja neonvärein roiskitulle kankaalle! :3




Jotenkin on jännää, että mua taidetaan oottaa ainakin jossain määrin, tai siis jotenkin pelkäsin, että Hämiksestä lähtiessäni mut unohdettaisiin tossa porukassa kun en kuitenkaan ollut ropekerhossa kuin vuoden. Mutta oikeasti tunnen oloni tervetulleeksi sinne vieläkin, mistä olen tosi kiitollinen. Se viime lukuvuosi oli ehkä mun elämän parhaita, isolti ropekerhon ansiosta ja olisi kurjaa jos menettäisin sen kaiken. Ja koska mun motto on viime aikoina ollut "never expect, only hope" eräiden sattumusten takia, niin oon jotenki koko ajan vähän miettinyt, että entä jos se perutaankin. En siis ole uskaltanut ihan täysin innostua ennen tätä viikkoa. Ei ne kai enää sitä voi perua, joten se oikeasti tapahtuu, jeee! ^^

Kohta alan mitä ilmeisimmin pelata WoWia, koskapa se mulle niin ystävällisesti ennakkojoululahjana kustannettiin, ja olen jo kahdelta taholta kuullut, että siihen mun sosiaalinen elämä sitten loppuu. :D No, onneksi mulla ei ole ihan kauhean paljon menetettävää, mun sosiaalinen elämä kun on ollut Jyväskylään muuttamisen jälkeen varsin minimaalista. En tosin siltikään usko, että koukutun siihen sillai suurissa määrin, mitä vaaditaan sosiaalisen elämän kuolemiseen, koska en enää ole teini ja en koukutu asioihin enää niin kuin vaikka noin kuusi vuotta sitten. Innostua toki voin, mikä voi mun tapauksessa tarkoittaa melkein samaa asiaa, mutta no.. Sen näkee sitten. :D Mulla on niin suuri taipumus kyllästyä peleihin tai vaihtoehtoisesti olla vaan niin huono, että pelaaminen ei ole mielekästä. (Kun viimeksi pelasin WoWia, lopetin noin levelille 12 koska kuolin karhujen keskelle enkä koskaan päässyt siitä eteenpäin.)

Lisäksi sain toissa päivänä paketin postissa, joka sisälsi erinäistä eBaysta tilattua krääsää ja ehkä kivoin niistä jutuista oli tuollainen pieni hopean värinen kruunu, jonka voi pistää puhelimen kuulokkeille tarkoitettuun reikään! Oon aiemmin koristellut puhelimen niinikään eBaysta tilatuilla timangeilla, nyt se on oikea prinsessapuhelin (ja kuulemma ihan mun näkönen)! En aiemmin pitänyt puhelimestani kosketusnäytön takia, mutta onhan tuosta nyt pakko pitää, ihan ulkonäkönsä takia! :3



PS. Yritän kovasti saada muokattua blogin layoutin jotenkin fiksummaksi, kunhan joskus jaksaisin.