Musta tuntuu, että väsymyksen myötä ajatukset kulkee vielä tahmeammin kuin normaalisti. Toissapäivänä poltin koko käteni kun fiksuna naisena päätin siirtää juuri uunista tullutta posliinikippoa paljaalla kädellä. Kylmähoidosta huolimatta peukaloon ja keskisormeen tuli ihan rakot joista isompi puhkesi eilen juuri kun äiti oli ehdottanut, että sen voisi koettaa tyhjentää. Sen jälkeen se olikin myöhäistä, nyt koitetaan vaan estää tulehtuminen. Muutenkin tuntuu että mietteet jää helposti tyhjäkäynnille, mihinkään ratkaisuun ei pääse, eikä mitään saa aikaiseksi.
Sinänsä hassua, että on niin väsynyt vaikka koulua meillä ei ole ihan kauheasti. On vaan isompi lehtiprojekti ja vähän muuta. Edes virallisia aamuherätyksiä ei ole juurikaan, perjantait on vapaana. Mutta sen sijaan on kyllä tullut huideltua ties missä sekä viikolla, että viikonloppuisin. On ihanaa kun viimein oon päässyt viettämään aikaa luokkakavereiden kanssa vapaa-ajallakin ilman että kyse on yleisista bileistä. Mua on kuulemma pidetty pelottavana (todella hämmentävää!) ja siksi tarkempi tutustuminen on kai ottanut aikaa kun en itsekään ole kovin taitava ehdottamaan ajanviettoa. Ja viikonloppuisin tosiaan on tullut reissattua vaikka missä ja samaa on tiedossa aika lailla marraskuun puoleen väliin asti. Tänä viikonloppuna en harvinaisesti ole menossa minnekään, vain ropettamaan lauantaina, joten täytynee koittaa nukkua ja rentoutua samalla kun jossain välissä miettii millaisen teen lehtiprojektimme larppaamista käsittelevästä artikkelistani.
Lopuksi mihinkään liittymätön kuva luolastani aidoimmillaan: se on hallittu kaaos. Ja mulla on myös uusi heräteostoksena hankittu hiiri. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti