perjantai 24. toukokuuta 2013

Omituinen motivaatio liikkua

Oon saanut kummallisesti motivaatiota nyt alkaa lenkkeillä, kun harrastusmahdollisuudet muuten on näillä työajoilla aika rajalliset. Suurin syy tähän motivaatioon on se, että ilmeisesti tää työpaikan myötä kohonnut elintaso näkyy mun kropassa ylimääräisinä sentteinä (ja yritän välttää sanoja "lihoa" ja "laihduttaa", ne kuulostaa kamalalta). Vaa'alle en ole uskaltanut aikoihin edes mennä. Jännää on se, miten huomasin sen vasta nyt, tähän mennessä olin oikein tyytyväinen siihen miltä näytän, mutta yhtenä päivänä itseäni mittaillessani, ja lisäksi eilen shoppailureissulla tajusin, etten halua näyttää tältä. En usko että tässä on kyse täydellisen kropan tavoittelusta, eikä näihin ajatuksiin mitenkään vaikuta nämä nykymaailman normit kauneudesta. En vaan tunne, että mun kuuluu näyttää tältä, vaan siltä 5cm kapeammalta niin kuin vielä viime kesänä. Se ei ole lopulta kovin paljoa, joten uskon voivani karistaa nuo ylimääräisyydet. Siksipä päätin siis jo pari viikkoa sitten, että alan käydä reippaalla lenkillä ennen töihin menoa, nyt kun tehokkaiden lääkkeiden ansiosta ei tarvi kärsiä allergiastakaan. Ekan viikon osalta se ei sitten onnistunut, koska olin Kouvolassa, enkä saanut sinne lenkkareita raahattua. Ja tän viikon aloitin sitten oikein reippaasti, mutta parin päivän jälkeen viikonloppuinen flunssa palaili niin ärtyisänä, että oli pakko rauhoittua, etten ole enää tän viikonlopun larpissa kipeä. Siispä tänäänkin juoksemisen sijaan päätin ottaa rennommin, nappasin kameran mukaan ja päätin käydä kuvailemassa lähellä majailevia lampaita.

Kesäsää on kyllä toinen syy lenkkeilymotivaatiooni ja yritin tallentaa sitä edes vähän näihin kuviin.

Voikukat on kivoja. Pitää joku päivä tehdä seppele.

Mokomat lampaat oli tietysti kaukana just silloin kun halusin kuvata niitä. Normisti ne hengailee ihan aidan vierellä.

Idyllisempi näkymä kuvassa kuin livenä.

Västäräkki istui lammasaitauksen aidalla.

Lampaat on tuolla siis kesätöissä. Kelpais mulleki tommonen lekotteluhomma.

Rakastan sitä kun tuomet kukkii. Niissä tiivistyy täydellisesti kevään ihanuus.

Näyttäisi melkein siltä että asutaan ihan maalla?

Ks. ylempi kuvateksti.

Viereisessä siirtolapuutarhassa siis ovat nämä söpöt pikku mökit.
Sorsa niin nätisti lillui tuolla leväisessä lammessa, mutta ei se tietenkään malttanut olla siinä niin kauaa paikallaan, että olisin saanut kuvan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti